Ostetaan kultaa
// tammikuu 6th, 2010 // No Comments » // Kullan myynti
Tällä hetkelläkin markkinoille avautuu lisää yrityksiä, jotka ilmaiset halunsa ostaa kultaa. Ostetaan kultaa – mainoksia kuulee radiosta ja TV:stä melkoisesti. Myös sivustoja kuten www.romukulta.fi on ilmaantunut internetiin. Kullan korkea hinta on vaikuttanut myös romukulta kauppaan. Oma näkemykseni on ettei rahan takia kannata myydä kultaesineitä. Eri asia on jos kierrätyksen näkökulmasta haluaa myydä nurkissa lojuvia kultakoruja ja kultaesineitä, joiden tietää jäävän käyttämättömäksi. Lisäksi ymmärrän, että kullan myynti on houkuttelevaa suurempien kultamäärien ollessa kyseessä. Kulta on maksuvälineenä Suomessa kuitenkin aika hankala ja nämä nykyaikset palvelut antavat hyvän mahdollisuuden myydä kultaa, esimerkiksi muuttaa suvussa kiertäneen kultakimpaleen moderniksi valuutaksi, jolla on käyttöä.
Milloin kullan hinnan nousu lakkaa?
// joulukuu 30th, 2009 // No Comments » // Kultablogi
Kullan hinta peilaa monesti maailmantalouden tilannetta. Tällä hetkellä (marraskuu-joulukuu/2009) ei mielestäni taloudessa ole näkyvissä vielä valoa tunnelin päässä. On kuitenkin positiivista, että yleisesti ottaen talous on saavuttanut tason, jolle tilauskannat ovat vakiintuneet tai ainakin lasku on loiventunut toistaiseksi ja ettei tilaukset enää ole laskeneet samaa vauhtia kuin aiemmin. Tämän voidaan katsoa olevan seurausta valtioiden elvytystoimenpiteistä. Se, kuinka hyvin ja kauan valtioiden elvytystoimenpiteet näkyvät talousluvuissa on vaikea sanoa.
Mielestäni maailmassa vallitseva taloustilanne on kuitenkin pahin sitten 1930-luvun kriisin, koska talouden kehitys USA:ssa on jo pidemmän aikaa pohjautunut USA:n velan kasvattamisella tehtyyn keinotekoiseen kulutuksen kysynnän kasvuun. Nyt kun USA:n taloudet säästävät ennätyksellistä vauhtia, eikä kulutus enää kasva voi tämä ilmetä pitkänä taantumana USA:n taloudessa. Taantuma ja ja USA:n velka yhdessä eivät ole hyväksi USA:lle, mikä näkyy siis dollarin alhaisena arvona. Huonoimmassa tapauksessa USA joutuu samanlaiseen jamaan kuin missä Japani on ollut yli kaksikymmentä vuotta, tai velka vie USA:n konkurssiin, koska se ei kykene maksamaan sitä takaisin.
Valtiothan eivät tunnetusti mene konkurssiin, mutta valtioiden käyttämä valuutta voidaan korvata jollakin uudella valuutalla. Juuri tästä syystä moni keskuspankki vähentää tai on vähentämässä dollareiden määrää. Samalla kullalle on löytynyt edelleen kysyntää, mikä nostattaa kullan hintaa. Uskon, että vuonna 2007 alkanut talouden finanssikriisi myllertää maailman rahoitus- ja talousjärjestelmää uuteen muottiin, jossa kullan hintatasolle voitaisiin pidemmällä ajanjaksolla nähdä arvokkaampi keskihintataso, kuin mitä historiassa on nähty. Tätä perustelen sillä, että useampi valtio on jo ilmaissut mielenkiintonsa korvata USA:n dollareiden osuutta pienemmäksi valuuttareservissään. Dollareiden korvike olisi näin ollen kulta. Kiina ja Venäjä ovat esimerkiksi eräitä potentiaalisia valtioita, jotka tulevat mahdollisesti tekemään kyseisen liikkeen.
Tämänhetkisten talouden indikaattoreiden perusteella ei talouskriisi ole vielä muutamaan vuoteen ohitse ja tämänkin vuoksi kullan hinta tulee pysymään lähellä nykyistä tasoaan. Mahdollinen hetkellinen kullan hinnan pudotus on kuitenkin todennäköinen, mikä onkin nähty marraskuun-joulukuun 2009 vaihteessa pienenä korjausliikkeenä.
Englantia osaavat ihmiset voivat lukea
https://www.web-purchases.com/OST_Gold_2000/WOSTK101/landing.html
Kuluttajien kulta
// joulukuu 30th, 2009 // No Comments » // Kultablogi
Kultaraha tai muu kultaesine voi nykyaikana olla kuluttajille monimutkaista myydä. Kultakoru tai romukulta ei juurikaan ole enää helposti myytävissä, kuten esim. vuosisatoja sitten. Aiemmin esim. pankit ovat ostaneet kultarahaa ihmisiltä, sillä kolikkojen arvo oli niiden kultamäärän arvo.
Yhdysvalloissa, ja nykyään myös Euroopan markkinoilla, on kultarintamalla yleistynyt mielenkiintoinen ala, jossa tavallisille kuluttajille on tarjoutunut mahdollisuus realisoida kultatavara ja saada siitä vastineeksi dollareita. Vaihtokauppa tapahtuu siten, että kuluttaja tilaa kultapaketin tai kirjeen kultaa ostavalta yritykseltä puhelimitse tai internetin kautta kotiinsa, laittaa sinne vanhojaa, käytettyjä tai muuten vain tarpeettomia kulta-esineitä tai romukultaa, ja palauttaa paketin tai kirjeen postiin, josta se kuljetetaan kultaa ostavalle yritykselle. Kuljetus on vakuutettu tiettyyn arvoon asti ja postimaksu on valmiiksi maksettu. Dollarit siirtyvät kuluttajan tilille parissa päivässä. Kansantaloudellisessa mielessä tämä palvelee hyvin kuluttajan markkinoita realisoida tarpeeton kultansa helposti. Muita mahdollisuuksia realisoida on pantata kulta panttilainaamoon tai myydä se suoraan kultasepälle. Jälkimmäisessä kahdessa vaihtoehdossa on kuitenkin henkilön itsensä mentävä fyysisesti paikalle, voidakseen muuttaa kulta rahaksi.
Tarkastellessa näitä USA:ssa toimivia lukuisia yrityksiä on suurimmalla yrityksellä jo lähes miljoona asiakasta! Myös Euroopan markkinoilla on samanlaisia yrityksiä ilmaantunut joitakin kappaleita, enimmäkseen britteihin, mutta myös pohjoismaihin. Viime kesänä Suomessa aloitti yritys nimeltä Kulta Rahaksi Oy, jolta Suomessa voi tilata juuri samanlaisen paketin. Ruotsissa on jo jonkin aikaa ollut SMS Guld Ab mutta myös Guld Till Pengar Sverige Ab ja Svenska Guldlagret Ab ovat aloittaneet toimintansa siellä. Norjassa toimii Gullvekten As ja Tanskan markkinoilla toimivat Vikoeberguld ja Nyfortuna –nimiset yritykset jotka harjoittavat samaa liiketoimintaa. Kultakuumeen voikin sanoa levinneensä USA:sta Eurooppaan.
USA:ssa näyttäisi olevan entistä isompi kultakuume meneillään, sillä 2008 kesällä on jopa perustettu yritys, joka keskittyy järjestämään ”kultajuhlia” ihmisten kotona. Ihmiset kutsuvat kaveripiirinsä kultineen koteihinsa ja kulta arvioidaan paikan päällä. Kuluttajien halutessa myydä kultansa saavat he dollareita vastineeksi. Välillä juhlissa paljastuu kuitenkin ikäviä yllätyksiä; esine, jota on kauan aikaa luultu kullaksi ei olekaan kultaa. (Linkki: http://www.mygoldparty.com)
Katsaus viimeaikaisiin kultamarkkinoihin
// joulukuu 20th, 2009 // No Comments » // Kultablogi
Suurin uutinen kultamarkkinoilla syksyn 2009 aikana on Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) 200 tonnin kullan myynti Intian Keskuspankille (RBI) 6,7 miljardilla dollarilla. IMF päätti kokouksessaan 18. syyskuuta 2009 myydä 403.3 tonnia kultaa, joka on kahdeksasosa IMF:n kultavarastosta. IMF:n tarkoituksena on kullan myynnistä saaduilla tuloillaan helpottaa rahan lainaustaan köyhille maille.
Syy Intian mielenkiintoon kultaa kohtaan pohjautuu Intian kultakulttuuriin. Intiassa kullan käyttötapa eroaa muun maailman tavasta käyttää kultaa, sillä Intiassa perheet varastoivat kultaa ja romukultaa sijoituksena. Intian kulttuurin ja historian myötä ei olekaan niin epäjohdonmukaista, että kullalla on riittää kysyntää, sillä kulta on vara, mikä parhaiten suojelee niin varallisuutta kuin vapautta. Intiassa vuosittainen kultabuumi ajoittuu syyskuun lopusta maaliskuulle, jolloin tyypilliset intialaiset häät yleensä pidetään. Intialaisissa häissä merkittävä osuus on kultakorut ja -lahjat, jonka vuoksi kullan kysyntä kasvaa juuri näinä kyseisinä kuukausina. Vuoden loppukuukausina, loka-joulukuun ajanjaksoina, Intiassa on myös useita festivaaleja, mitkä nostattavat kultakauppiaiden ja kuluttajien kullan kysyntää.
Vuoden 2009 ja 2010 vuoden vaihteessa rahoitusmarkkinoilla odotetaan eri maiden valuuttapolitiikasta vastaavien päättäjien myöskin tekevän päätöksiä vähentää USA:n dollarin osuutta valtioidensa valuuttakoreissa. USA:n dollari on historiallisesti omannut suuren osuuden valuuttakorissa, mutta nykyään USA:n valtion paisutettua velkaansa ja samalla pitäen historiallisen alhaisen korkotason on valtioiden usko USA:n talouteen heikentynyt huomattavasti. Kullan hinnan kohoamisen ja dollarin arvon tippumisen voi kuitenkin muuttaa odotettua positiivisemmat uutiset USA:n talouden kehityksestä. IMF:n tarkoituksena on myydä vielä toinen 200 tonnia kultaa kansainvälisillä markkinoilla, yksi IMF:n kultaa kohtaan mielenkiintoa osoittanut taho on Venäjän keskuspankki. Toinen merkittävä kullan osto -ehdokas on Kiina.
Sijoittajan näkökulmasta katsottuna kullan arvon nouseminen samanaikaisesti dollarin arvon heikkenemistä vastaan kannattaa olla tarkkana. Mikäli USA ja dollari tulevat kokemaan korkean inflaation lähivuosina tulee se näkymään myös kullan arvon nousuna dollareissa noteerattuna. Samanaikaisesti katsottuna kullan arvon nousua euroissa, ei arvon nousu välttämättä ole yhtä huikeaa kuin dollarin suhteen nähtynä, koska euro valuuttana säilyttää paremmin arvonsa tämänhetkisessä taloustilanteessa kuin dollari inflaation noustessa. Mikäli reaaliarvo kullalla nousee, kullan hinta nousee siis myös euroissa.
Kullan hinnan nousu ja kulta sijoituksena
// joulukuu 15th, 2009 // No Comments » // Kultablogi
Kullan hinnan kehityksestä erittäin hyvä sivu englanniksi löytyy osoitteesta: http://www.goldprice.org/spot-gold.html
Viimeksi kulta ja romukulta on muuttunut kalliimmaksi yhtä voimakkaasti 1978-80 jolloin maailmassa USA:n ja Neuvostoliiton suhteet monimutkaistuivat, kun 1979 kommunistit kaappasivat vallan Afganistanissa, mikä antoi Neuvostoliitolle tilaisuuden lähettää joukkonsa kommunistivallan tueksi. Tällöin kulta kävi 850 dollarissa unssilta, sillä usko USA:n talouteen maailmalla horjui hetkellisesti hyvinkin paljon.
Tämä on loistava esimerkki, kullan arvon noususta, maailmantalouden kokiessa shokin. Kaiken takana on loppujen lopuksi ihmisen psykologinen käsitys maailman taloudesta, kullasta ja sen arvostuksesta. Romukulta on ”turvallisin” sijoitus turbulenttisina aikoina, minkä vuoksi sen arvo nousee talouskriisien aikaan ja vastaavasti laskee kun ihmisten luottamus ja optimistisuus talouteen palaa. Kulta ei ole kuitenkaan turvallinen sijoitus pitkällä tähtäimellä, sillä sen arvo saattaa vaihdella merkittävästikin. Kullan hinnan ollessa korkealla kultaa ostanut sijoittaja voi kärsiä suuria tappioita pitkällä aikavälillä kun maailman talous kehittyy positiivisemmaksi ja kullan hinta laskee. Kulta ei myöskään suoja inflaatiolta. Kullan voikin sanoa toimivan turvana, mutta ei erinomaisena sijoitusmuotona.
Kun esimerkiksi kultarahaa tai kultakorua vertaa kaikkiin muihin sijoitusmuotoihin on kullalla itsessään kuitenkin AINA arvoa, mikä ominaisuus puuttuu niin paperirahalta, joka ei ole sidottu kultaan, että osakkeilta ja muilta sijoitusmuodoilta. Kultaa on maailmassa rajattu määrä ja sillä voidaan loppukädessä myös käydä kauppaa. Paperiraha, osakkeet ja muut vastaavanlaiset sijoitukset voivat menettää arvonsa, mutta kulta ei. Vihreää paperirahaa voidaan painaa kuinka paljon tahansa eikä se lopu kesken, mutta kullan määrä maailmassa on vakio, ainoastaan kullan kaivaminen maasta lisää sen kvantitatiivista tarjontaa markkinoilla. Nykyaikana elämme kuitenkin talousjärjestelmässä, jossa raha on määritelty vastaamaan tiettyä arvoa ja rahaa ollessa liikaa tarjolla kohoaa hintataso, mitä kutsutaan inflaatioksi, joka on myös otettava huomioon seuratessa kullan hintaa.
Muiden arvometallien hintoja
// joulukuu 1st, 2009 // No Comments » // Kultablogi
Edellisen kirjoitukseni jälkeen sain useita kyselyistä muiden arvometallien hinnoista ja hintakehityksestä. Kulta on ehdoton mielenkiintoni aihe ja siksi en seuraa muiden arvometallien hintoja yhtä tarkasti. Kokosin tähän linkkejä sivuille, josta on luettavissa muiden arvometallien hinnoista.
Palladium, platina, hopea, sinkki ja alumiini ovat metalleja, joiden hintakehitystä voi seurata esimerkiksi seuraavista linkeistä:
Palladium:
http://www.kitco.com/charts/historicalpalladium.html Ja http://www.infomine.com/investment/historicalcharts/showcharts.asp?c=Palladium
Platina: http://www.kitco.com/charts/historicalplatinum.html
Hopea: http://www.kitco.com/charts/historicalsilver.html
Kullan ja USA:n dollarin suhteesta
// marraskuu 15th, 2009 // No Comments » // Kultablogi
Kullan hinta on yleisimmin esitetty USA:n dollareissa troy-unssia (31,10 grammaa) kohden. Kullalla ja USA:n dollarilla on lyhyellä ajanjaksolla (esim. Kullan ja dollarin päiväkaupan suhdetta toisiinsa verrattaessa) käänteinen suhde. Tämä tarkoittaa, että kullan hinnan noustessa USA:n dollarin arvo laskee ja toisin päin. Vuonna 2007 USA:sta alkanut maailman talouden alamäki on ollut mielenkiintoinen osoitus siitä, kuinka dollarin arvo on luisunut historiallisesti alhaiselle tasolle. Kuluttajat eivät usko USA:n talouden vetovoimaan maailman talouden ylläpitäjänä ja FEDin (Yhdysvaltojen Keskuspankki) pitäessä korkotason alhaisena, eivät sijoittajat pidä dollaria mielenkiintoisena sijoituskohteena. Mikäli FED alkaisi nostaa ohjauskorkoaan, kokisivat sijoittajat tämän signaalina USA:n talouden elpymisestä, mistä johtuen myös sijoittajat kokisivat dollarin mielenkiintoisempana sijoituskohteena ja rahaa alkaisi vaihtua ulkomaalaisista valuutoista dollareiksi.
Yhdysvaltojen keskuspankki (FED) alensi korkojaan huomattavasti Eurooppaa ja muuta maailmaa aikaisemmin, sillä FEDin oli USA:n talouden hiipumisen myötä pidettävä maansa talouden rattaat pyörimässä. Sen oli pidettävä korkotaso alhaisena, jotta asunnon ostaneilla kuluttajilla olisi varaa maksaa asuntolainansa korot, lainanlyhennykset ja vielä kuluttaa mahdollisimman paljon entiseen tapaansa, jotta kulutus ei laskisi. Lopulta talous ei enää kestänyt tätä, mikä heijastui entistä enemmän USA:n dollarin arvoon. Tämä näkyy dollarin kehityksenä 2001 vuoden huippulukemista 0,85 dollaria/euro ensin 1,20 dollariin vuonna 2005, ja siitä yli 1,40 dollariin eurolta 2007 vuoden lopussa. Samaan aikaan kullan hinta on noussut 2001 vuoden pohjalukemista 250 dollaria unssilta ensin 600 dollariin vuosina 2006 ja 2007 ja edelleen jatkanut nousuaan talouskriisin vaikutuksesta yli 900 dollariin unssilta 2009 vuonna.
Viimeisen parin vuoden aikana USA:n FEDin talouden elvytystoimet ovat heiluttaneet dollarin kurssia ja näyttäisi voimakkaasti dollarin, mikä näkyy dollarin alhaisessa arvossa muihin valuuttoihin nähden. Viimeaikoina kurssi on sahannut 1,25 – 1,50 dollaria eurolta väliä. Näiden rajojen selvä alittaminen tai ylittäminen voitaisiin tulkita signaaliksi uudesta suunnasta dollarille ja näin ollen USA:n taloudelle. Tällä hetkellä dollarin kurssi liikkuu molemmin puolin 1,50 dollaria euroa kohden.
FEDin mahdolliset jatko-elvytystoimet ja USA:n talouden indikaattorit vaikuttavat niin dollarin kuin kullan arvon kurssikehitykseen, sillä USA:ta on historiallisesti pidetty maailman talouden veturina. 2000-luvulla on Kiinan ja muiden kehittyvien markkinoiden talous kasvanut ja saanut merkittävämmän roolin maailman taloudessa. Nykyään voidaankin entistä enemmän pitää kullan hintaa indikaattorina koko maailman talouden kehitykselle, joka ei pohjaudu vain USA:n talouslukuihin, vaan kehittyvät maat ja niiden rooli maailman talouskasvulle ovat nousseet merkittävämpään rooliin globaalissa maailmantaloudessa. Myös kehittyvien markkinoiden kiinnostus lisätä kullan osuutta keskuspankkiensa valuuttareserveissään vaikuttaa dollarin arvoon ja kullan kysyntään. Dollarin historiallisen alhainen arvostus on kasvattanut huolia dollarin asemasta maailman valuuttajärjestelmässä ja USA:n talouden kestävyydestä.
Kullan hintaa tarkkaillessa on siis hyvä seurata USA:n dollarin kehitystä saadakseen oikeamman kuvan todellisesta kullan arvosta. Kullan arvoa seurataan yleisesti myös euroissa ja myös tämän hinnan seuraaminen parantaa käsitystä kullan arvostustasosta. Näiden lisäksi pitkällä aikavälillä hintaa vertaillessa on huomioitava inflaation vaikutus. Jotta kullan hinta löisi ”todellisen” ennätyksensä sitten 1980-luvun, tulisi sen hinnan nykyään kohota yli 2287 dollariin unssilta (US Labor Departmentin tekemä arvio, viikko 44/2009). Tämä onkin syynä siihen että osa analyytikoista on viime aikoina arvioinut kullan saavuttavan yli 2000 dollarin rajapyykin lähi aikoina, parin vuoden sisällä.